Olen aina pitänyt sanonnasta ”sitä saa mitä tilaa”. Se on opettanut ottamaan vastuuta omista sanoista, ajatuksista, teoista ja tunteista. Näkemään kokonaisuutta ennemminkin kuin omaa napaa.
Viimeisen puolen vuoden ajan olen saanut olla osa uskomatonta ryhmää, jossa olemme opiskelleet energian vaikutusta vastaanottamiseen sekä antamiseen. On ollut ihanaa oivaltaa toisten oivalluksien avulla/kautta. Sisäistää, että me kaikki käymme samoja asioita läpi, parasta aikaa, kukin oman totuuden/valon kautta.
Viimeisessä tapaamisessamme puhuttiin siitä, että on hyvä antaa sitä mitä elämästä puuttuu. Eli esimerkiksi rakkauden puuttuessa elämästä, on hyvä rakastaa itseä ehdoitta ja kaiken aikaa, ja näin tekee tilaa rakkaudelle saapua elämään. Toisin sanoin, paine siitä että on rakastettu poistuu kun saa rakkautta niin paljon jo itseltä.
On mielenkiintoista miten esimerkiksi ihmisen mielessä on arvotusta, kun sielun tasolla se tuntuu ennemminkin teoilta. Ja se mitä teemme, etenkin sydämistämme, lisääntyy. Energia siis määrittää tekojemme balanssin. Kuten tiedämme, energia on aina totuudellinen. AINA.
Ajatellaan että saadaksemme jotain, meidän on energeettisesti muututtava siksi mitä pyydämme. Se voi olla mitä tahansa elämässä. Ja aivan kuten paranemisessa, kaikki tapahtuu sisältä ulos. Eli meidän on muutettava ensin omaa värähtelytasoamme niin, että se on kaikessa mitä teemme, puhumme, ajattelemme ja tunnemme. Siis IHAN KAIKESSA. Antamalla sitä mitä pyydämme.
Kun olemme sinut uuden värähtelytason kanssa, sisäistäneet sen ja toimimme sen kautta, näemme muutoksen myös ulkoisessa elämässämme. Voimme nauttia työmme hedelmistä. Jakaa hedelmistämme myös muille. Antamalla saamme.
Eläkäämme elämäämme luojina.
Oman elämämme luojina.
Rakkaudella & ilolla,
Ulrika
💜
♾️
コメント